Sektio vai alatiesynnytys?

Synnytys lähestyy. Tuskailen edelleen valintojen kanssa: alateitse vai sektiolla? Olin jo valinnut sektion edellisen alatiesynnytyksen komplikaatioiden uusiutumisriskin pelossa. Järki sanoo kuitenkin, että meillä naisilla on tuo suurempi reikä tuolla jalkojen välissä syystä.

Vauvojahan sieltä on tarkoitus ulos puskea, ei sillä sen kummempaa funktiota ole. Ja toisaalta, mikäli komplikaatioita haluaa vältellä, kertovat Naistenklinikan erikoistuvan synnytyslääkärin esittämät tilastot, että matalin komplikaatioriski on alatiesynnytyksessä.


Viimeksi selvisin ilman tikkejä ja olo oli ihan normaali heti kolmen plasmapussin ja istukan poiston jälkeen. Ainut inhottava asia synnytyksessä oli se, kun lapsi vietiin sylistäni välittömästi synnytyksen jälkeen useammaksi tunniksi. Yli kolmen litran veren menetys, katetri ja kymmenen suonen sisälle johtavaa letkua eivät siinä paljoa napanneet.


Synnytyskertomus alatiesynnytyksestäni komplikaatioiden kanssa


Syy synnytyskomplikaatioilleni alatiesynnytyksessä oli se, kun istukka ei irronnut kohdusta. Ilmeisesti tämä johti runsaaseen verenmenetykseen. Harmillista oli se, että puolisolleni ei annettu tilaa missä hän olisi voinut viettää yön vastasyntyneen lapsemme kanssa. Näin ollen puoliso joutui jättämään lapsen Naistenklinikan henkilökunnan valvontaan ja lähtemään itse kotiin. Noin viiden tunnin ajan minua operoitiin ja tilaani seurattiin leikkaussalin puolella. Luultavasti operaatioaika on ollut huomattavan pieni osuus tuosta viisituntisesta. Olin täysin tajunnan rajamailla, mutta pidin itseni tajuissani ajatellen että minun on pakko esittää sairaalahenkilökunnalle olevani kunnossa, jotta he päästäisivät minut lapseni luokse mahdollisimman pian. Samaa aikaa muistan, kuinka koko kroppani tärisi hallitsemattomasti ja minulla oli kylmä. En tuntenut jalkojani enkä voinut liikuttaa alavartaloani epiduraalin jäljiltä, mitä luultavasti annosteltiin lisää uuden operaation aikana.


Kuinka tehdä synnytyksestä onnistunut kokemus?


Näitä synnytyskokemuksia on yhtä paljon kuin synnyttäneitä naisia. Monelta naiselta löytyy vahva näkemys siitä, mikä on paras tapa synnyttää. Olen kuunnellut yhden tai kahden lapsen äitejä, jotka vannovat sektion nimeen. Tosin he eivät ole koskaan synnyttäneet muulla tavoin, joten heidän näkemyksensä on kovin suppea. Siksi kuuntelen mielelläni useamman lapsen äitejä, joilla erilaisia synnytystapoja kokemuksinaan. Näissäkin tapauksissa on hyvä muistaa, että ne ovat vain yksittäisiä kokemuksia ja tilastollisesti niillä ei ole juuri merkitystä. Eräs frendini, Maria on käynyt kolme erilaista synnytystapaa läpi kolmen lapsensa kanssa. Viimeisimmän hän synnytti kotona kylpyammeessa ja jakoi kokemuksensa blogissaan. Tämä tapa sopi hänelle, ja on sopinut monelle muullekin.


Synnytyksestä voi tehdä kuulemma voimaannuttavan ja miellyttävän kokemuksen. Useampi ystäväni on suosittellut Doulaa ja eteerisiä öljyjä. Itse tykkään ilokaasusta ja lääkkeistä. Viime synnytyksessä puolisoni joutui "Doulakseni" ja jäi jumiin sinne väärään päähän huonetta koko synnytyshetkeksi, nautittuani suurehkon satsin "Doulani" tuomia Burger Kingin antimia. Tämän kokemuksen jälkeen puolisoni ei ole ollut entisensä. Aviomieheni sanoja lainaten: "Raskaus ja synnytys ovat miehelle paljon vaikeampia kuin naiselle".





Kerro sinä: Sektio vai alatiesynnytys?

© 2020 by Emmi Pyykkoe

Content specialist, Marketing guru

contact@creativehki.com

 The Divine ventures of Emmi Pyykkoe

emmipyykko.com